Kuivuuden edessä ei tarvitse lannistua

Äärimmäisen kuivuudenkin keskellä on mahdollista selvitä, kun uusia ratkaisuja otetaan rohkeasti käyttöön. Kuivuutta hyvin sietävän sisalin viljelyn aloittaminen Somalimaassa on oiva esimerkki toimivasta taistelusta kuivuutta vastaan.

Nääntyneet ihmiset, kuollut karja, kuivuneet kasvit, halkeillut maa, ruoka-apu, vesiapu, vaeltavat ihmiset ja vuosien mittainen takapakki. Ilmastonmuutos.

Yhteisö, jolla on varastoituna sade- ja tulvavettä kuiville kausille. Pellot, joilla on optimoitu vedenkäyttö innovatiivisilla kastelumenetelmillä. Naiset kasvattamassa vihanneksia kasvihuoneessa veden haihtumisen minimoimiseksi.

Kaksi erilaista kuvaa mahdollisesti samoista ihmisistä. Esimerkiksi Beerin kylässä Somalimaassa ruuan tuotanto ei ole riippuvainen maaliskuun lopussa alkavista sateista. Varastoidun tulvaveden ansiosta vihanneksia myytiin pitkän kuivuudenkin aikana paikallisilla toreilla.

Tilanne ei ole toivoton. Me pystymme muuttamaan sen.

Uusi ilmastotilanne vaatii tuoreita ratkaisuja. Somalimaa tarvitsee omia tutkimuslaitoksia, jotka testaavat yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa vanhoja ja kehittävät uusia paikallisesti soveltuvia ratkaisuja. Solidaarisuus kasvattaa paikallisten järjestöjen ja oppilaitosten tietotaitoa yhteistyössä etiopialaisten tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi Solidaarisuus ja Suomen luonnonvarakeskus ovat esittäneet Somalimaan hallinnolle aloitteen maan yliopistojen maataloustutkimuksen kehittämiseksi.

Luotujen ratkaisujen on oltava paikallisille pientuottajille kannattavia ja tuotantopanokset, kuten lannoitteet ja siemenet, eivät saa olla liian kalliita. Tulvavedenkeruualtaat ja kastelujärjestelmät suunnitellaan niin, että paikalliset yhteisöt pystyvät niitä ylläpitämään. Kuivuutta kestävien siementen paikallista tuotantoa tuetaan perustamalla yhteisöihin siemenpankkeja, joista siemeniä voi lainata sadonjälkeistä palautusta vastaan. Kalliiden kemiallisten lannoitteiden tilalle kehitetään paikallisesti kompostoituja ravinteita.

Uutena elinkeinona Solidaarisuus kehittää sisalin viljelyä ja käyttöä. Sisal kestää hyvin kuivuutta, istutettu sisal suojelee paljasta maata ja lisää maan kykyä pidättää vettä sateiden saapuessa. Äärimmäisen kuivuuden aikana sisalia käytettiin karjan ravintona. Vuoden 2018 aikana yhteisöt saavat käyttöönsä biokaasulaitteita, jotka muuntavat sisalin kuorimajätteen lämpöenergiaksi. Harvaa puustoa hakataan vähemmän polttopuuksi ja naisten työtaakka kevenee.

Tuloja perheet saavat naisten sisalkuidusta valmistamista käsityötuotteista, kuten koreista ja matoista. Lisätuloilla naiset ovat ostaneet perheelle ruokaa ja vettä, sekä maksaneet kuivuuden maataloustuotannolle aiheuttamia lisäkuluja. Naiset ovat ylpeitä siitä, että ovat voineet antaa kuivuudesta huolimatta lapsilleen paremman elämän maksamalla koulumaksuja ja terveydenhoitokuluja. Myös yhteisö suhtautuu naisiin uudella tavalla, kun he osallistuvat perheen elatukseen.

Muutoksen aikaansaamiseksi ihmiset on kohdattava kasvokkain ja heitä on kuunneltava. Heidän kanssaan on puhuttava, yritettävä, opittava, kehitettävä ja lopulta onnistuttava.