Joulu on tyttöjen sukuelinten silpomisen sesonkiaikaa

Joululoma on erityistä riskiaikaa kenialaistytöille joutua läpikäymään sukuelinten silpominen. Tyttöjen sukuelinten silpominen altistaa terveysongelmien lisäksi tyttöjä koulupudokkuuteen, alaikäisinä naimisiin ja äideiksi.

Vuosittain noin 3 miljoonaa tyttöä joutuu läpikäymään sukuelinten silpomisen. Yhteensä maailmassa arvioidaan elävän 200 miljoonaa tyttöä ja naista, joiden sukuelimet on silvottu. 

Silpominen on yksi julmimmista naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista. Pahimmillaan toimenpide johtaa tytön kuolemaan. Silpomisesta voi seurata pysyviä fyysisiä ja henkisiä vammoja, jotka kulkevat tytön mukana läpi elämän. 

“Silpominen on paitsi väkivallanteko ja ihmisoikeusloukkaus, se myös rajoittaa tytön mahdollisuuksia hyödyntää koko potentiaaliaan. Silpomisen seurauksista, ja miten ne vaikuttavat tytön elämän kulkuun ei puhuta tarpeeksi”, sanoo tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta Solidaarisuus-järjestöstä, joka tekee silpomisen vastaista työtä Keniassa ja Somalimaassa. 

Kenian kisii-heimon tytöistä edelleen noin 95 prosenttia joutuu läpikäymään silpomisen, vaikka perinteen yleisyys kansallisella tasolla on laskenut Keniassa merkittävästi viime vuosina.  

Keniassa noin puolet ympärileikkauksista tehdään 5–9-vuotiaille tytöille. 

“Silpomista harjoittavissa yhteisöissä ympärileikkaus on osa aikuistumisriittiä, jossa tytöstä tehdään yhteisön silmissä nainen ja siveä”, kertoo Väkiparta. 

Lapsimorsiamia ja lapsiäitejä – noin neljännes kenialaistytöistä avioituu alaikäisenä 

Silpominen altistaa tyttöjä koulupudokkuuteen sekä alaikäisinä naimisiin ja äideiksi. Perinteinen äidin ja vaimon rooli nähdään kisii-kulttuurissa tärkeämpänä kuin tytön koulutukseen investoiminen. Silpomisen läpikäynyttä tyttöä ryhdytään valmistelemaan vaimon ja äidin rooliin. 

“Noin neljännes kenialaistytöistä avioituu alaikäisenä. On tilastollinen tosiasia, että nuorella iällä avioituneet tytöt saavat myös nuoremmalla iällä ensimmäisen lapsensa. Peräti 18 prosentilla 15–19-vuotiaista on jo lapsi tai he odottavat ensimmäistä lastaan”, kertoo Väkiparta. 

Silpominen altistaa terveysongelmien lisäksi lapsiavioliitoille ja koulupudokkuudelle. Noin neljännes kenialaistytöistä avioituu alaikäisenä. Kuva: Ulla Sarén

Koulunkäyntiä vaikeuttavat myös silpomisesta seuraavat terveysongelmat, kuten kivut, tulehdukset ja virtsaamisongelmat.  

”Valitettavasti yläkouluun siirryttäessä luokassa enemmistö on jo poikia. Monilta tytöiltä viedään mahdollisuus kouluttautua ja tulla taloudellisesti toimeen omillaan”, Väkiparta toteaa. 

Joulu erityistä riskiaikaa 

Tyttöjen sukuelinten silpomisia tehdään kristityn kisii-heimon keskuudessa eniten koulujen loma-aikoina, jolloin tytöllä on aikaa toipua leikkauksesta. Tänäkin jouluna satojen tyttöjen sukuelimet tullaan silpomaan. 

Perinteen jatkumista ylläpitää Väkiparran mukaan pelko yhteisön ulkopuolelle joutumisesta. Silpomatonta tyttöä ja hänen perhettään saatetaan hyljeksiä. 

“Vanhemmat tekevät raadollisia valintoja varmistaakseen tyttärensä siveyden ja avioliittokelpoisuuden. Yksittäisen perheen on vaikea murtaa silpomisnormia, koska he pelkäävät tulevansa suljetuksi yhteisön ulkopuolelle”, sanoo Väkiparta. 

“Jotta silpomisperinteestä luovuttaisiin, vanhempien on saatava tietoa silpomisen haitoista ja laittomuudesta sekä lisääntyvästä perinteen vastustuksesta yhteisössä. Kun tarpeeksi moni rohkaistuu vastustamaan silpomisperinnettä julkisesti, voivat vanhemmat luottaa siihen, ettei tyttöä tarvitse silpoa avioliittoa varten”, Väkiparta jatkaa. 

Teemme silpomisen vastaista työtä kouluttamalla niin päättäjiä, mielipidevaikuttajia kuin vanhempia silpomisen haitoista ja järjestämällä turvaleirejä välittömässä silpomisvaarassa oleville tytöille loma-aikoina. 

Lapset oppivat leireillä omista oikeuksistaan ja ovat turvassa välittömältä silpomisvaaralta. Kuva: Ulla Sarén