Emme saa unohtaa ilmastonmuutosta koronakriisin aikana

Ilmastonmuutoksen uhka ei ole kadonnut, vaikka keskitymme juuri nyt maailmanlaajuisen pandemian leviämisen torjuntaan ja pahimpien seurausten ennaltaehkäisyyn.

Koko maailmassa jyllää paraikaa koronapandemia, ja sillä tulee olemaan tuhoisat seuraukset globaalille terveydelle ja taloudelle.

Pandemian myötä maailmanjärjestys meni uusiksi, ja kriisin ohella ihmisten käyttäytyminen tulee muuttumaan ehkä jopa pysyvästi. Tämän hetkiset ihmisille annetut rajoitukset näkyvät tilapäisesti luonnon tervehtymisenä ja toipumisena. Merkittävä osa matkailualasta on pysähtynyt ja monet teollisuusalat ovat ajaneet alas tuotantoaan.

Satelliittikuvista nähdään, että päästöt ovat vähentyneet tilapäisesti pandemian aikana. Huoli kuitenkin on, että parantunut ilmanlaatu ja pienentyneet kasvihuonepäästöt ovat vain väliaikaisia, kun päästöjen pienentymisen syynä on taloudellinen kriisi ja ihmisten hätä.

”Ilmastonmuutoksen uhka ei ole kadonnut minnekään.”

Meidän pitää kuitenkin muistaa, että pandemiaa seuraava talouslama ja siitä koituvat sosiaaliset ongelmat ovat kuitenkin vain väliaikaisia, eivätkä tule jatkumaan ikuisesti. Talouden elvytysyrityksiin ryhdytään luultavasti jo pian. Kansantalouden elvytykseen hyödynnettävät toimenpiteet kuitenkin määrittelevät, miltä tulevaisuutemme näyttää pandemian jäljiltä.

Ilmastonmuutoksen uhka ei ole kadonnut minnekään vaikka maailmamme ja käsityksemme normaalista arjesta ovat juuri nyt pysähdyksissä.

On aika näyttää, että osaamme muuttaa tapojamme pysyvästi

Maailmamme valtioiden päämiehillä on pian mahdollisuus näyttää maailmalle, että olemme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä yhtä halukkaita toteuttamaan tarvittavat muutokset kuin pandemiassa. Niin olisi toimittava, jotta voimme jatkaa yhteiseloa maapallolla kestävän kehityksen linjausten mukaisesti. Globaalisti olemme jo todistaneet sen, että raju ja nopea muutos on mahdollista maailmanlaajuisella tasolla.

Vaikka tilapäiset päästöjen vähennykset ovat hyviä uutisia, eivät ne pitkällä tähtäimellä vaikuta planeettamme hyvinvointiin. Ilmaan päästettyjen kasvihuonekaasujen määrä on jo niin valtava, ettei lyhytaikaiset vähennykset juurikaan muuta tilannetta. Päästöjen määrä ilmakehässä on suurin kutakuinkin kolmeen miljoonaan vuoteen, ja viimeksi kuin hiilidioksiditasot olivat näin korkealla, pohjoisnavan tuntumassa kasvoi puita, ja merien rantalinjat olivat useita kymmeniä metrejä korkeammalla kuin ne ovat nyt.

Somalimaan kuivuus on paikoin lohduton näky. Kuva: Ali Mohamoud Abdulahi

Päästöt tappavat ja aikamme loppuu

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että päästöjen takia maailmalla kuolee vuosittain 4,6 miljoonaa ihmistä.

Ilmastonmuutos kurittaa Afrikan maita pahimmin. Se uhkaa vakavasti ihmisten elinmahdollisuuksia ja kehitystä, eikä vaarassa ole vain ihmiset, vaan myös ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus. Maanosassa vallitseva köyhyys ja alhainen kehitysaste heikentävät maiden kykyä sopeutua ilmastonmuutoksiin, ja vuosittain toistuva äärimmäinen kuivuus riivaa maanosaa.

Olemme jo pitkään tienneet, että aikamme on loppumassa ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Koronapandemia tulee näkymään historiassa merkittävänä käännekohtana.

Nyt on ryhdyttävä toimiin hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi, vaikka elämmekin globaalin kriisin keskellä. Päätökset, joita tänä vuonna tullaan tekemään kriisin seurauksena, tulevat näkymään kauan, ja vaikutukset seuraavat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksillä on vaikutusta toimiimme ja mahdollisuuksiimme ilmaston lämpenemisen hidastamisessa.

”Aikamme on loppumassa ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.”

Tuotantomme ja kulutustottumustemme muuttaminen kohti puhtaampia ja vihreämpiä vaihtoehtoja on oleellista, mikäli haluamme säilyttää pandemian aikana saavutetut ilmastohyödyt. Vain pitkällä tähtäimellä tehdyt systemaattiset muutokset voivat muuttaa hiilidioksiditasojen ennusteita ilmakehässä.

Ilmastoystävällisiä ja kestävää kehitystä edistäviä hankkeita, yritystoimintaa ja ihmisten toimeentulomuotoja on tuettava myös koronakriisin keskellä.

Solidaarisuuden hankemaissa toteutetaan ilmastokestäviä hankkeita, jotka mahdollistavat maanviljelyn jopa kuivuuden riivaamilla alueilla ja näin ollen mahdollistavat toimeentulon yhteiskunnan heikoimmissa asemissa oleville ihmisille.

>>Lue Somalimaan tilanteesta ja ilmastokestävistä hankkeista lisää tästä.>>

Käytetyt lähteet:

Euronews. (2020). “Climate change is still on, no matter what happens with coronavirus”. Julkaistu 30.3.2020: https://www.euronews.com/2020/03/30/climate-change-is-still-on-no-matter-what-happens-with-coronavirus

Figueres, F. & Rivett-Carnac, T. (2020). “Our approach to covid-19 can also help tackle climate change”. Julkaistu 1.4.2020.: https://www.newscientist.com/article/mg24532763-500-our-approach-to-covid-19-can-also-help-tackle-climate-change/

Kamal, B. (2016). “Ilmastonmuutos kurittaa Afrikkaa pahimmin”. Maailma.net. Julkaistu 6.5.2016: https://www.maailma.net/uutiset/ilmastonmuutos-kurittaa-afrikkaa-pahimmin

UN News. (2020). ”First Person: COVID-19 is not a silver lining for the climate, says UN Environment chief”. Julkaistu 5.4.2020: https://news.un.org/en/story/2020/04/1061082

WHO. ”Air pollution”. https://www.who.int/health-topics/air-pollution#tab=tab_1