Äiti on aina äiti – oli hän millainen tahansa

Äitiys on tehtävänä uniikki, sillä se tekee kaikista maailman äideistä tasavertaisia.

Äidin pesti on elämän mittainen tehtävä. Työtä tehdään ilman palkkaa, ilman ansioluetteloa ja ilman aiempaa kokemusta, eikä työtunneista voi neuvotella.

Äidit ovat valmiita luopumaan monista mukavuuksista lastensa hyväksi.

Äitiys on tehtävänä uniikki, sillä se tekee kaikista maailman äideistä tasavertaisia. Olen tarkkaillut äitejä laidasta laitaan; rikkaita, köyhiä, oppineita, lukutaidottomia, puhtaita, likaisia, hulluja, täysjärkisiä ja kaikkea niiden väliltä.

”Lapset takertuvat äitiinsä kiinni kadulla silloinkin, vaikka he itse kerjäisivät ohikulkijoilta.”

Kaikista näistä ominaisuuksista riippumatta voin sanoa, että äidin rakkaus on äidin rakkautta. Lapset takertuvat äitiinsä kiinni kadulla silloinkin, vaikka he itse kerjäisivät ohikulkijoilta. Lasta ei haittaa äitinsä pesemättömien vaatteiden löyhkä, eikä liioin ohikulkijoiden luomat katseet äitiin.

Äiti on aina äiti – oli tämän status mikä hyvänsä.

Mutta ehkä toiset äidit joutuvat olosuhteiden pakosta antamaan enemmän kuin toiset äidit.

”Välillä täällä todella vallitsee viidakon lait.”

Äidit Kisiissä saattavat olla enemmän kuin vain tavanomaisia äitejä.

He ovat kuin hanhiemoja haukkojen piirittämässä viidakossa.

Puhun viidakosta, sillä välillä täällä todella vallitsee viidakon lait. Lait eivät ole tarpeeksi tarkkaan määriteltyjä ja pitäviä suojellakseen lasten oikeuksia – erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksia. Silloinkin, jos laki on olemassa, äidit eivät ole niistä tietoisia tai kulttuuri jyrää ne alleen jättäen äidit puolustamaan lapsiaan omin keinoin.

Olen nähnyt äitejä, jotka nukkuvat kotinsa ulkopuolella joka yö suojellakseen itseään perheväkivallalta.

Silti he ovat valmiita säilyttämään avioliittonsa lastensa tähden. He heräävät joka aamu aikaisin banaaniplantaasien keskeltä ehtiäkseen valmistamaan aamiaisen heidän kouluun lähteville lapsilleen.

Elämä kulkee eteenpäin. He elävät päivän kerrallaan.

Heidän suurin ilonsa on nähdä lastensa menestyvän.

Kaiken tohinan keskellä äidit eivät saa ansaitsemaansa arvostusta. Katson televisiota ja rakastan sitä, kuinka lapset halaavat ja suukottavat äitejään aamuisin ja iltaisin Amerikassa ja muissa kehittyneissä osissa maailmaa.

Meillä Kisiissä äidit jäävät vaille vastaavia hellyydenosoituksia.

Monesti lapset haluaisivat saada enemmän kuin mitä äidit pystyvät antamaan. Se, mitä äidit voivat antaa lapsilleen, on niin vähän.

Mutta kiitollisuus – se lepää syvällä sisimmässä.

Lapset tietävät olevansa onnekkaita, että heillä on äiti. He tietävät, kuinka paljon äidit näkevät vaivaa elättääkseen heidät – tekivätpä he mitä tahansa. Ja he ovat ylpeitä äideistään – oli tämän status mikä hyvänsä.

Silti moni lapsi ei ehkä tunne vietettävää äitienpäivää.

Mutta heille jokainen päivä on äitienpäivä.