Yksi opettaja voi pelastaa monia

Meille vapaaehtoiset ovat kaiken ydin. He ovat meidän kätemme, korvamme ja silmämme yhteisöissä. Juuri vapaaehtoisemme tietävät parhaiten, miten puhua tyttöjen silpomisesta, jotta se uppoaa yhteisöön ja herättää vastakaikua. Yksi tällainen intohimoinen vapaaehtoinen on madam Truphena Nyaboke.

Olemme vuoden puolessa välissä ja tuntuu, kuin olisimme juosseet maratonin. Katselemme taaksepäin ja mietimme matkaa, jonka olemme kulkeneet silpomisen vastaisen tiedon levittämisessä. Voimme olla tyytyväisiä ponnisteluihimme.

Suurin menestystarinamme tähän mennessä on syntynyt kouluissa, oppilaiden parissa. Olemme todella panostaneet heidän tavoittamiseensa. Toinen tärkeä syy on vahva vapaaehtoisten ryhmä, joka työskentelee lasten ja nuorien parissa.

Meillä on vapaaehtoisia opettajia jokaisessa alueemme neljässä koulussa, ja heidän työnsä on ollut erinomaisen tasokasta. He ovat liittyneet riveihimme varmasti monista syistä, mutta parilla heistä syy on erityisen selvä: heillä on intohimona oppilaidensa hyvinvointi.

Yksi tällainen intohimoinen vapaaehtoinen on madam Truphena Nyaboke. Truphena on ala-asteen opettaja koulutukseltaan ja opettaa nyt varhaislapsuuden opetusohjelmaa päiväkoti-ikäisille ja toimii opinto-ohjaajana. Hän on ollut opettaja 18 vuotta. Truphena tunnetaan koulussa laajalti lämpimällä lempinimellä ematha, äiti.

Madam itse Manga Heartin toimistolla Kisiissä.

Opettajat, oppilaat ja jopa vanhemmat käyttävät Truphenasta tätä lempinimeä, joka on hyvin ansaittu: Truphena on äidillinen paitsi ulkomuodoltaan myös käytökseltään. Hän on aina valmis auttamaan ja neuvomaan niin oppilaitaan kuin muita opettajiakin.

Madam Truphena on todellinen esitaistelija, joka haluaa sanoa stop tyttöjen sukuelinten silpomiselle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Hän on ehdottomasti suosikkimme kaikista vapaaehtoisista. Hän pääsee loistamaan erityisesti keskustelutilaisuuksissa lasten ja nuorten sekä yhteisön jäsenien kanssa puhuessaan, sillä hänellä on ainutlaatuinen taito puhua vaikeista aiheista selkeästi ja kiinnostavasti.

Auttaminen on kisii-yhteisön elämänlanka

Truphenalle vapaaehtoisena toimiminen on väylä, jonka avulla hän voi tavoittaa yhä useamman lähimmäisensä ja kertoa heille, että silpominen ja naisiin kohdistuva väkivalta on saatava loppumaan.

Hän ei pelkää totuutta.

Hän ei kaunistele sanojaan vanhemmille, kun hän kehottaa heitä oppimaan uusia taitoja vanhemmuudessa ja suojelemaan tyttäriään.

Hän on karismaattinen ja osaa puhua naisiin kohdistuvan väkivallan vaikeasta teemasta loukkaamatta yleisöään.

Hän ammentaa motivaationsa kaikesta siitä, mitä näkee tytöille tapahtuvan yhteisössään. Hän on nähnyt, kuinka poikia kohdellaan suosiollisemmin ja miehet hylkäävät naisensa silpomisesta johtuvan haluttomuuden vuoksi.

Hän on nähnyt, miten tytöiltä puuttuu esikuvia ja suojelijoita, joiden ansiosta he voisivat kasvaa vahvoiksi naisiksi.

Truphena opettaa myös päiväkodissa.

Vaikka kisii-yhteisössäkin tieteen ja teknologian edistysaskeleet ovat näkyviä, olemme silti joiltain osin hyvin perinteisiin sitoutunut yhteisö. Olemme sisällä toistemme yksityiselämässä. On esimerkiksi täysin tavallista, että kollega on perillä yksityisistä asioistasi, kommentoi ja tarjoaa ratkaisujakin. Autamme toisiamme ja ventovieraita, joskus myös taloudellisesti.

Kirkko on kuitenkin yhteisössämme suunnannäyttäjä, mitä tulee toisten auttamiseen. Madam Truphenalle juuri kirkko on tärkein inspiraatio. Kirkon naistoiminnan johtajana hän oppi silpomisen haitoista jo paljon ennen kuin hän tuli mukaan työhömme.

Kirkon kautta hän harjoitti hyväntekeväisyyttä, järjesti keräyksiä vähäosaisille ja erityisesti lapsille, jotka saivat ruokaa, vaatteita tai muuta apua. Uskonnollisten yhteisön perinteinen rooli auttajana on hyvin tärkeä. Se tuntuu istuvan kaikista parhaiten juuri kirkon rooliin.

Vapaaehtoiset istuttavat muutoksen siemenen

Meille vapaaehtoiset ovat kaiken ydin. He ovat meidän kätemme, korvamme ja silmämme yhteisöissä. Juuri vapaaehtoisemme tietävät parhaiten, miten puhua tyttöjen silpomisesta, jotta se uppoaa yhteisöön ja herättää vastakaikua. He syöttävät meille tietoa, kertovat miten voisimme vastata yhä paremmin yhteisön tarpeisiin.

Ennen kaikkea vapaaehtoiset edustavat työmme kestävyyttä ja jatkuvuutta. Sillä tiedolla ja intohimolla, mikä heillä nyt on, he tulevat jatkamaan silpomisen vastaisen asennemuutoksen levittämistä, vaikka Solidaarisuus ei enää työskentelisikään alueella.

Vapaaehtoiset ovat elävä, hengittävä silta suomalaisen Solidaarisuuden ja kisiiläisen yhteisön välillä. He ovat työmme elinvoima ja yhteisömme toivo.

Silpomisen haitoista kertova koulutus on juuri alkamassa, vetäjinä minä ja Truphena.

Haasteitakin on, kuva ei ole aivan näin ruusuinen. Osa vapaaehtoisista on uusien tulonlähteiden perässä ja huomaamme, että heitä motivoisi parhaiten eteenpäin raha. Joku haluaisi erityisen univormun, jolla erottautua. Toisen toiveena on mennä avun antamisessa pidemmälle tiedon ja koulutuksen polulta ja tarjota esimerkiksi turvapaikkaa silpomisvaarassa oleville tytöille.

Kaikki tämä oli odotettavissa. Solidaarisuuden tänne Kisiihin tuoma toimintatapa on meille uusi ja paljon on opittavaa. Ohjaamme ja opastamme vapaaehtoisiamme kärsivällisyyteen ja sinnikkyyteen, jotta tavoitamme yhteisen päämäärämme silpomisen kitkemiseksi.

Haasteistakin huolimatta meillä on upea vapaaehtoisten tiimi. He toimivat omaehtoisesti ja omatoimisesti levittääkseen sanaa silpomista vastaan. Monet heistä järjestävät nyt koulutuksia täysin itsenäisesti, ja tämä onkin meille tärkeä saavutettu tulos.

On ilo työskennellä Truphenan kaltaisten vapaaehtoisten kanssa. Hän on myös tämän meidän työmme äiti.

Toivotan hänelle ja muille vapaaehtoisillemme kaikkea hyvää tärkeään tehtäväämme.