Kenia

Kenia

Kenia on Itä-Afrikan talouden moottori ja Nairobia on kutsuttu alueen teknologiahubiksi. Maan bruttokansantuote on kymmenkertaistunut 2000-luvun alusta, ja tätä nykyä Kenia onkin Itä-Afrikan suurin talous.  
 
Nopeasta talouskasvusta huolimatta Kenia kuuluu alhaisen tulotason maihin, jossa varallisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti: vaikka maan keskiluokka onkin kasvanut, vuonna 2022 vielä lähes 28 % maan väestöstä eli äärimmäisessä köyhyydessä köyhyysrajan alapuolella.  

Suurin osa Kenian väestöstä saa elantonsa yhä maataloudesta. Vaikka vain 15 prosenttia maa-alueesta soveltuu maanviljelyyn, maataloussektori työllistää lähes 75 prosenttia asukkaista. Tärkeimmät vientiin viljeltävät tuotteet ovat tee, kahvi, maissi, pavut ja banaanit. Puolet maassa tuotettavasta sadosta on perheiden omaan käyttöönsä viljelemää. Monet kenialaiset ovat kuitenkin siirtyneet perheviljelystä palkkatöihin tai aloittaneet pienyrityksiä maataloussektorin ulkopuolella. 

Keniassa ihmisoikeusloukkaukset ja korruptio ovat edelleen suuri haaste. Maa sijoittui vuonna 2022 Transparency Internationalin 180 maan korruptioindeksissä sijalle 123. Korruptiota ja väärinkäytöksiä tutkivat toimittajat ja ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat usein uhkailua ja vaaratilanteita ihmisoikeusjärjestö Frontline Defendersin mukaan. Amnesty International on nostanut esille Kenian erityisinä haasteina muun muassa maan naisten ja tyttöjen heikon aseman ja heihin kohdistuvan väkivallan. 

Solidaarisuus toimii Keniassa silpomisen ja parisuhdeväkivallan lopettamiseksi sekä naisten työn ja toimeentulon edistämiseksi. Tavoitteenamme on nostaa naisten asemaa yhteisöissään vähentämällä väkivaltaa sekä parantamalla naisten ja perheiden toimeentuloa. 

Naisten oikeuksien tilanne Keniassa

Keniassa naisten asema on miesten asemaa heikompi. Naisten odotetaan varsinkin hankealueillamme vaikenevan julkisessa tilassa, miesten ja poikien hoitaessa puhumisen. Naisilla ei usein ole valtaa tai kokemusta tehdä päätöksiä, jotka liittyvät omaisuuden käyttöön.  

• Keniassa tyttöjen sukuelinten silpominen on edelleen tavallista muun muassa toiminta-alueillamme Kisiissä ja Nyamirassa, vaikka se on laissa kiellettyä. Perinne jatkuu, koska silpomisen ajatellaan olevan tae tytön avioliittoon pääsemisestä ja siten turvatusta tulevaisuudesta: yhteisössä, jossa naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia aviomiehistään, naimakelvottomaksi tuomitseminen voi olla katastrofi. 
• Parisuhdeväkivalta on yleistä. 18–49-vuotiaista kenialaisnaisista 45 prosenttia on kokenut seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa elämänsä aikana. Ylivoimaisesti suurin osa väkivallan tekijöistä on naisten läheisiä.  
• Väkivallan rankaisemattomuus on iso ongelma; vain viisi prosenttia väkivaltatapauksista päätyy oikeuden eteen. 
• Palkkatöissä miehiä on kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Miehet ja perheen miespuoliset jälkeläiset omistavat viljeltävät maa-alueet ja käyvät töissä, kun taas naisen rooliin kuuluu palkattomien kotitöiden tekeminen ja perheestä huolehtiminen.  
• Niillä naisilla, jotka päätyvät viljelijöiksi, on miehiä vähemmän maata käytössään. Heiltä myös usein puuttuu yrittäjyyden perustaitoja tai pääsy markkinoille. Koulutuksen puutteen myötä naisviljelijöiden on myös vaikea saada tietoa tehokkaammista ja ilmastokestävämmistä tuotantotavoista tai tuotteiden prosessointiteknologioista.   
   
  Haasteiden seurauksena naisviljelijöiden sadot pysyvät alhaisina, vuosittaiset satovaihtelut ovat suuria eivätkä tuotteet täytä suurempien myyjien laatustandardeja. Itsenäinen toimeentulo jää kaiken tämän seurauksena monelle naiselle vain haaveeksi. Asetelma tekee naisista taloudellisesti riippuvaisia miehistään.  

• Naisilla on vain vähän poliittista päätösvaltaa, ja sen vuoksi heitä ei useinkaan valita johtaviin asemiin. Poliittisen kampanjoinnin ja Kenian vaalien aikana naisehdokkaat kohtaavat väkivaltaa ja joutuvat usein palkkaamaan itselleen henkivartijoita välttyäkseen seksuaaliselta ja muulta väkivallalta. 

Miten Solidaarisuus edistää naisten toimeentuloa ja työllisyyttä Keniassa?  

Mahdollisuus omiin tuloihin on naisille ensiarvoisen tärkeää. Omien tulojen kautta naisten on mahdollista päättää itse omasta tulevaisuudestaan ja elää ilman pelkoa väkivallasta, jota perheiden toimeentulon niukkuus sekä kiistat raha-asioista aiheuttavat. Omat tulot vähentävät riippuvuutta myös puolisoista, mutta samalla parantavat koko perheen toimeentuloa ja ruokaturvaa. 
 
Naisten toimeentulon edistäminen on siis ensimmäinen askel paitsi parisuhdeväkivallan lopettamiseen, myös koko perheen selviytymiskyvyn parantamiseen.

Hankkeissamme muun muassa: 

• Tukemamme osuuskunnat tukevat naisia kestävissä viljelykäytännöissä, auttavat löytämään tuotteilleen markkinapaikkoja ja tarjoavat keskinäisen tuen verkoston. Osuuskuntiin kuuluu yli 2 000 naista. 
• Pilotoimme osterivinokkaiden viljelyä. Sienet tarjoavat perheille monipuolisempaa ja proteiinipitoista ravintoa, mutta samalla mahdollistavat tuotteiden arvoketjujen parantamisen: sienien myynnistä taskuun jää huomattavasti normaalia viljelyä enemmän rahaa. 
• Keskitymme kiertotalouteen ja kestävään viljelyyn. Olemme aloittamassa banaanikuidun ympärille rakentuvaa yritystoimintahanketta; maanviljelyssä fokus on paikallisissa ja ilmastonmuutokseen sopeutuvissa ruokakasveissa ja viljelykeinoissa. 

Miten Solidaarisuus vähentää väkivaltaa Keniassa? 

Yksi äärimmäisistä sukupuolittuneen väkivallan muodoista on tyttöjen sukuelinten silpominen: Keniassa hankealueillamme 68 % tytöistä on joutunut läpikäymään silpomisen.  
 
Silpomisen juurisyyt vaihtelevat, mutta yhteistä niille on naisen alisteinen asema. Silpomista tehdään, koska sen ajatellaan olevan tae tytön avioliittoon pääsemisestä ja siten turvatusta tulevaisuudesta: yhteisössä, jossa naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia aviomiehistään, naimakelvottomaksi tuomitseminen voi olla katastrofi.  
 
Tyttöjen sukuelinten silpomisperinnettä pidetään ennen kaikkea naisten asiana, josta miesten ei kuulu puhua, ja siksi sitä pitävät yllä ennen kaikkea yhteisöjen vanhemmat naiset. 

Parisuhdeväkivalta on myös iso haaste. Sitä on pidetty perinteisesti yksityisasiana ja jopa parisuhteeseen kuuluvana ilmiönä. Keniassa on jopa sanonta, että lyöminen olisi rakkauden merkki. 45 % kenialaisnaisista on kokenut väkivaltaa elämänsä aikana, mutta tukipalvelut ovat ohuet: vain viisi prosenttia tapauksista päätyy oikeuteen eikä apua uhreille ole tehokkaasti tarjolla.  

Väkivallan kitkeminen ja naisten aseman parantaminen lähtee vaiettujen asioiden nostamisesta puheenaiheeksi ja jäykkien sukupuoliroolien murtamisesta. Yhteisöstä käsin lähtevä asennemuutos on tutkitusti tehokkain keino pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi.  
 
Hankkeissamme muun muassa: 

• Järjestämme tytöille turvaleirejä kolmesti vuodessa. Turvaleirit järjestetään koulujen loma-aikoina, jotka ovat silpomisen riskiaikaa. Leireillä tytöt läpikäyvät vaihtoehtoisen aikuistumisriitin ja oppivat omista oikeuksistaan. 

• Kurkotamme terveydenhuollon ammattilaisiin ja opettajiin, joilla on valtava rooli silpomisen lopettamisessa. 
• Järjestämme konfliktien purkamiseen liittyvää koulutusta sekä erilaisia keskusteluryhmiä niin naisille, miehille kuin koko yhteisölle. 

Toiminta-alueemme Kisii ja Nyamira 

Solidaarisuuden työ Keniassa alkoi vuonna 2015. Toimimme alueilla, joilla on hyvin vähän muita kansainvälisiä toimijoita tekemässä työtä tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Toimimme vehreässä Lounais-Keniassa Kisiin ja Nyamiran alueilla, lähellä Tansanian ja Ugandan rajoja. 

Alueen väestö kuuluu kisii-heimoon, joka on bantukansaan kuuluva etninen ryhmä. Kisiit (tunnetaan myös nimellä gusii) ovat Kenian kuudenneksi suurin heimo, ja heitä on seitsemän prosenttia maan kokonaisväestöstä. Etnisesti monimuotoisessa Keniassa eri heimoja on yli 40, joista suurimmat ovat kikujut ja luot. Kisiit puhuvat kisiin kieltä, mutta englanti on laajalti puhuttua ja ymmärrettyä maan lingua francan, swahilin kielen ohella. Yli 80 prosenttia kenialaisista on kristittyjä. 

Kisiin alue on Kenian köyhimpiä alueita, vaikka kisiit ovat yksi taloudellisesti aktiivisimmista heimoista. Alueen väestöstä 63 prosenttia elää alle dollarilla päivässä. Maaperän rikkaudesta ja sateiden runsaudesta huolimatta ruokaturvattomuus on ongelma Kisiissä ja Nyamirassa. Epätasa-arvo maanomistuksessa, maanviljelyn heikko kannattavuus sekä maa-alueiden pirstaleisuus ovat merkittäviä syitä korkeaan köyhyysasteeseen. Keniassa on tyypillistä, että peritty maa jaetaan aina pienempiin ja pienempiin osiin perheen poikien kesken, jolloin viljelypinta-ala vähentyy entisestään. 

Hankkeemme Keniassa: 

• CECOME – Empowering the community on SRHR towards realization of reduced GBV on women and girls (Kisiin piirikunta, Kenia): CECOMEn hankkeessa lisätään yhteisön jäsenten tietoisuutta tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista kouluttamalla koululais-, nuoriso-, nais- ja miesryhmien jäseniä. Lisäksi hankkeessa koulutetaan lastensuojelu-, koulutus-, turvallisuus- ja terveysviranomaisia. Hankkeessa järjestetään myös tapahtumia, tempauksia ja mediakampanjoita silpomisesta, lapsiavioliitoista sekä muista seksuaali- ja lisääntymisterveyttä vaarantavista haitallisista kulttuurisista käytännöistä. 

• Manga Heart – Raising the voices of the community against FGM (Nyamiran piirikunta, Kenia): Manga Heartin hankkeessa tavoitetaan opettajia, lääkäreitä, viranomaisia, kyläpäälliköitä ja uskonnollisia johtajia. Heille kerrotaan naisiin kohdistuvan väkivallasta sekä sukuelinten silpomisen haitoista ja silpomisen kieltävästä lainsäädännöstä. Kouluissa tytöille ja pojille järjestetään keskustelutuokioita ja kulttuuri- ja liikuntatempauksia, joissa välitetään tietoa silpomisen haitoista ikätasoon sopivalla tavalla. 
• Solidaarisuus – Tasa-arvofoorumi (Kisiin ja Nyamiran piirikunta, Kenia): Kisiissä on käynnistetty kartoituksen pohjalta tasa-arvofoorumi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Foorumilla tuodaan yhteen paikallisia toimijoita tunnistamaan naisten kokemaa syrjintää sekä kehittämään ratkaisumalleja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Foorumilla tavoitellaan verkostoitumista kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Foorumin kautta Solidaarisuus ulottaa työtään tasa-arvon edistämiseksi yli hankkeiden ja juurruttaa tasa-arvoa paikallisen kansalaisyhteiskunnan agendalle. 
• Bosinya Women -yhdistys on 260 naisen toimeentuloryhmä, joka pyörittää naisten keskinäistä säästö- ja lainarinkiä sekä tarjoaa jäsenilleen neuvontaa. Hankkeessa kehitetään yhdistyksen kykyä tukea jäsentensä maanviljelyn kannattavuutta muun muassa kehittämällä yhteistyötä kunnan maatalousneuvonnan kanssa ja etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Pitkällä tähtäimellä hankkeessa kehitetään yhdistykselle vastaanotto, prosessointi ja jakelukeskusta naisten maatalousyrittäjyyden nostamiseksi uudelle tasolle. Perheiden sisällä ehkäistään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sopimalla omaisuuden ja ajan käytöstä aviomiesten ja heidän vaimojensa kesken, sekä kerrotaan silpomisen haitoista. 
• Nyamira North Women -osuuskunta tarjoaa yli 1 600 naisyrittäjälle pienrahoitusta ja toimeentuloa tukevia koulutus- ja neuvontapalveluita. Hankkeessa parannetaan kasvinviljelyn ilmastokestävyyttä ja kasvintuotannon arvoketjujen kannattavuutta tukemalla osuuskunnan kykyä tarjota palveluita sisäisesti tai asiantuntijoiden kanssa jäsenilleen. Myös osuuskunnan kaupallista osaamista ja verkostoja kasvatetaan. Hanke tekee yhteistyötä kunnan neuvontapalveluiden, tutkijoiden ja yksityisensektorin toimijoiden kanssa. Osuuskunnalla on erityisiä vammaisia naisia tukevia palveluita ja osana hanketta ehkäistään perheiden sisäistä väkivaltaa sekä kerrotaan silpomisen haitoista.