11.07.2024 Tuulia Perttula

Henkilökuva: Ahmed Mire

Lukuaika 6 min

Jo viisi vuotta Solidaarisuudella työskennellyt Ahmed on pitkän linjan kehitysyhteistyön ammattilainen.

Ahmed Miren, Solidaarisuuden Somalimaan maajohtajan, intohimo on työskennellä kansalaisyhteiskunnan ja kehitysyhteistyön parissa. Jo lapsena hän oli auttavainen ja kannustava ja tuki ihmisiä, jotka olivat pulassa. Edelleen hän tuntee auttamisesta ylpeyttä.

Ahmedilla on kaksi maisterintutkintoa: ensimmäinen liiketaloudesta ja toinen rauhanrakentamisesta. ”Olen hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tulevina vuosina haluan keskittyä maani lakien ja poliittisten käytäntöjen muuttamiseen.” Toimivat käytännöt auttavat ihmisiä muuttamaan elämiänsä. Somalimaassa laeista täytyy Ahmedin mukaan tehdä tasavertaisempia ja sellaisia, että ne luovat enemmän mahdollisuuksia köyhille.

Asioita, joita harva tietää Ahmedista

Ahmed kertoo, että ihmiset usein yllättyvät, kun näkevät hänet lastensa kanssa. He luulevat että olemme sisaruksia, etenkin kahden vanhimman kanssa.  ”Pidän lasteni kanssa treenaamisesta – harjoittelemme yhdessä monia sellaisia taitoja, joista on heille tulevaisuudessa hyötyä.” Ahmedilla on myös vankka urheilijatausta – hän on harrastanut useita lajeja lentopallosta uimiseen ja jalkapalloon. Yksi hänen rakas harrastuksensa on kirjoittaminen. Hän kirjoittaa poliittisia tekstejä ja tarinoita, joiden uskoo johtavan muutokseen. Tällä hetkellä hän kirjoittaa käsikirjoitusta lyhytelokuvalle, joka kuvastaa yhteiskuntien muutosta. Tarina keskittyy Somalian ja Somalimaan klaanijärjestelmään ja siihen, miten se on edelleen todellisuutta Somalikulttuurissa.  

Lapsuuden muistot kulkevat mukana

Hargeisassa syntynyt Ahmed joutui pakenemaan kotikaupungistaan sodan takia vain kuusivuotiaana. Hän muistaa kuinka he pyrkivät pois kaupungista ja joutuivat viettämään päiviä ja öitä liikkeessä ja peläten. Ahmed menetti isänsä ollessaan vielä lapsi. Mutta Ahmedin esikuva – äiti – johdatti perheensä turvaan. Valoisien ja ”tavallisten” lapsuudenmuistojen ohella Ahmedin varhaislapsuutta värittävät traagiset muistot, jotka seuraavat häntä läpi elämän.

Ahmed ihailee äitiään, joka on piinkova bisnesnainen. Myös hänen opettajillaan oli suuri rooli tietenkin koulutuksen saralla. Korkeasti kouluttautunut Ahmed on opiskellut Somalian lisäksi Malesiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Kun Ahmed toukokuussa 2005 valmistui, kului vain kaksi kuukautta, kunnes hänet työllistettiin heti heinäkuussa. ”Koko urani aikana olen omistautunut vaikuttamaan maani poliittiseen ilmapiiriin. Työskentelen periksiantamattomasti edistääkseni inklusiivista ja toimivaa poliittista järjestelmää, jossa kaikkien äänet kuullaan.”

Somalimaalla on oma hallituksensa, jolla on omat poliittiset rakenteensa ja instituutionsa. Se on kehittänyt erillisen taloutensa ja luonut jopa oma valuuttansa. Näistä panostuksista ja vakaudesta huolimatta, kansainvälinen yhteisö ei ole vielä tunnistanut Somalimaata itsenäiseksi valtioksi. Ahmedin mukaan kansainvälinen yhteisö ei myöskään ole ottanut Somalimaan tapausta tosissaan. Tunnistamattomuus vaikuttaa Somalimaan kykyyn osallistua globaaliin diplomatiaan, saada kansainvälistä apua ja kaupankäyntimahdollisuuksia.

Kulttuuriset esteet tasa-arvon tiellä

Perinteisesti naisten rooli yhteiskunnassa on Somalimaassa vähän rajoitetumpi verrattuna toisiin maihin. On monia kulttuurisia esteitä. Naisten poliittinen osallistuminen on melko matalaa – ”ihmiset yhteiskunnassamme olettavat, että naiset ovat kotona ja hoitavat kotitalouksia. Asiat kuitenkin muuttuvat ja elintavat myös,” Ahmed kertoo. Kun maa romahti ja vaipui kaaokseen, naiset astuivat esiin ja kannattelivat perheitä ja varmistivat heidän selviytymisensä ja hyvinvointinsa. Sisällissodassa menetettiin monta isää ja naiset äiteinä täyttivät tyhjiön – roolin, jota he täyttävät yhä edelleen.

”Ihmiset muuttuvat ja enemmän koulutusta saaneina enenevissä määrin hyväksyvät naiset politiikkaan ja muuhun päätöksentekoon.” On kuitenkin mielenkiintoista, että vaikka yli puolet äänestyskelpoisesta väestöstä on naisia, vain harva nainen valitaan parlamenttiin. Edes naiset itse eivät äänestä naisia. Naisehdokkaita on, mutta valittuja naisia ei. Naisten pitäisi olla edustettuina verrannollisesti parlamentissa.

Solidaarisuuden näkökulmasta haasteet, joita Somalimaa kohtaa ovat naisten ja miesten välisten tasavertaisten oikeuksien ja naisten ansaitsemismahdollisuuksien puuttuminen. Ahmed toivoo saavansa nähdä muutosta naisten asemassa. Tässä työssä Solidaarisuudella on iso rooli. Naisten sukuelinten silpomisen vastainen työ on tärkeää, samoin kuin sitä koskevan lainsäädännön hyväksyttäminen.

Solidaarisuudella on iso rooli Somalimaan uudistuksien tukemisessa. ”Meidän täytyy olla proaktiivisia,” toteaa Ahmed. Naisten asema on se, johon Ahmed toivoo muutosta. Solidaarisuus on merkittävä toimija heidän auttamisessaan ja naisten sukuelinten silpomiseen lopettamisessa.

Ahmed Mire peräänkuuluttaa proaktiivista otetta samoin kuin hallituksen panoksen tukemista. Hallitusta tulee painostaa omaksumaan päivitettyjä poliittisia käytäntöjä. Tasa-arvo, oikeus ja poliittinen vakaus ovat aiheita, joista täytyy Ahmedin mukaan keskustella aktiivisesti.

Kirjoittaja