Turvaa tytöille – lainsäädäntö Etiopiassa, Keniassa ja Somalimaassa

Keniassa, Etiopiassa ja Somalimaassa tytöt kohtaavat monia samoja haasteita – kuten lapsiavioliitot ja sukuelinten silpominen – mutta oikeudelliset ratkaisut ja niiden toimeenpano vaihtelevat merkittävästi. Etiopiassa ja Keniassa lapsiavioliitot ja naisten sukuelinten silpominen on kriminalisoitu, Somalimaassa puolestaan kumpaakaan ei ole kielletty lailla. Missä määrin valtioiden lainsäädäntö sääntelee tyttöihin kohdistuvia haitallisia käytäntöjä?  

Kenia  

Keniassa tyttöjen oikeuksia turvaavat useat lait. Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä laki on yksi Afrikan alueen kattavimmista: se kieltää silpomisen eri muodot ja kriminalisoi teossa avustamisen, medikalisoidun eli lääketieteellisissä olosuhteissa tehdyn silpomisen, kuin myös rajojen yli toteutettavan silpomisen. Laki käsittelee jopa leikkausvälineiden hallussapitoa, raportointivelvollisuuden laiminlyöntiä sekä halventavan kielenkäytön käyttämistä leikkaamattomia naisia vastaan.  

Keskeisin lainsäädännöllinen väline lapsiavioliittojen torjumiseksi on vuoden 2014 avioliittolaki, joka vahvistaa 18 ikävuoden rajan avioliitolle. Tämän lisäksi Kenian ihmiskaupan vastainen laki luokittelee pakko- ja lapsiavioliitot hyväksikäytön muodoiksi.  

Näiden ohella Kenian perustuslaki (2010) muodostaa tärkeän perustan tyttöjen oikeuksien turvaamiselle. Perustuslaki takaa sukupuolten tasa-arvon, kieltää väkivallan naisia ja tyttöjä kohtaan sekä käsittelee lasten oikeuksia laajemmin. Artikla 53 vahvistaa jokaisen lapsen oikeuden suojeluun hyväksikäytöltä, laiminlyönniltä, väkivallalta ja haitallisilta kulttuurisilta käytännöiltä. Perustuslain lisäksi merkittäviä välineitä ovat laki suojelusta perheväkivaltaa vastaan sekä lastensuojelulaki. Molemmat lait luokittelevat pakkoavioliiton, silpomisen ja neitsyystestauksen väkivallan muodoiksi tai vahingollisiksi käytännöiksi.  

Etiopia  

Etiopian perustuslaki (1994) ei viittaa suoraan tyttöjen oikeuksiin, mutta sen takaamat tasa-arvo, elämän ja koskemattomuuden suoja sekä valtiollinen vastuu haitallisten perinteiden poistamisesta luovat perustan lapsiavioliittojen ja sukuelinten silpomisen kieltämiselle. Perustuslaki takaa kaikille yhdenvertaisuuden lain edessä, kieltää naisia vahingoittavat lait ja käytännöt, ja vahvistaa lapsen oikeuden olla vapaa haitallisista käytännöistä. Artikla 9 vahvistaa, että perustuslain periaatteet menevät perinteisten tai uskonnollisten normien edelle.

Pääasiallinen silpomista sääntelevä laki on tasavallan rikoslaki (2004), joka kriminalisoi silpomisen teon lisäksi siihen osallistumisen. Etiopiassa laki ei tarjoa yksiselitteistä määritelmää sukuelinten silpomiselle, mutta aihetta käsitellään esimerkiksi ruumiillisen vahingon kautta. Silpominen voidaan tulkita ruumiillisen vahingon tuottamiseksi myös siviilioikeudessa.  

Alaikäisenä solmitut avioliitot ovat kiellettyjä sekä rikos- että perhelaissa. Etiopiassa kansallisia poliittisia aloitteita tyttöjen oikeuksien suojelemiseksi on toteutettu aktiivisesti. Vuonna 2019 hallitus käynnisti tiekartan, jonka tavoitteena on poistaa lapsiavioliitot ja naisten sukuelinten silpominen vuoteen 2025 mennessä. Tiekartta perustuu vuoden 2013 kansalliseen strategiaan. Tiekartan tavoitteita ei ole saavutettu täysimääräisesti, ja kehitys on epätasaista eri alueilla.  

Solidaarisuuden työalueella perhelakia ei ole ratifioitu, mutta uskonnollisten johtajien asettama, lievemmät ja medikalisoidut silpomisen muodot salliva uskonnollinen ohje, fatwa, säätelee vahvasti käytäntöjä alueella. 

Somalimaa

Toisin kuin Keniassa ja Etiopiassa, Somalimaan lainsäädäntöjärjestelmän lähtökohdat tyttöjen oikeuksien turvaamiselle ovat heikot. Järjestelmä perustuu muodollisen lainsäädännön, islamilaisen sharia-lain ja tapaoikeuden yhdistelmään, mikä johtaa usein ristiriitaisiin tulkintoihin ja harvoin tukee naisten ja tyttöjen oikeuksia.

Lapsiavioliittoja ja sukuelinten silpomista ei ole kielletty, ja käytännöt ovat edelleen yleisiä. Silpominen on yhteiskuntaan syvästi istutettu normi, ja perheen ja avioliiton sääntely nojaa vahvasti sharia-lakiin ja uskonnollisiin normeihin.

Lasten asema lainsäädännössä on yleisesti heikko. Perustuslaki ei juurikaan käsittele lasten oikeuksia, eikä laeissa ole määritelty yksiselitteisesti täysi-ikäisyyden ja lapsuuden rajaa. Tyttöjen sukuelinten silpomiseen perustuslaki ottaa kantaa vain lyhyesti. Vuoden 2022 lapsen suojelun laki (Child Rights Protection Act, CPA) onkin merkittävä lainsäädännöllinen edistysaskel. CPA turvaa lasten perusoikeuksia ja määrittää vastuut lasten oikeuksien ja huolenpidon suojelemiseksi.  

Lain suurimpina puutteina voidaan pitää sen rajauksia: lapsi määritellään alle 15-vuotiaaksi, eikä laki kiellä lapsiavioliittoja tai sukuelinten silpomista. CPA myös linjaa, että lasten oikeuksia tulkitaan sharia-lain mukaisesti, ja kansainväliset sopimukset ovat sovellettavissa vain siinä määrin, kuin ne eivät ole ristiriidassa sharia-lain kanssa.

Sekä Kenia että Etiopia ovat sitoutuneet kansainvälisiin ja alueellisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat suojelemaan tyttöjen oikeuksia – esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Afrikan lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin peruskirjaan. Somalimaa taas muodostaa poikkeuksen: se ei ole kansainvälisesti tunnustettu valtio, eikä se siten voi liittyä kansainvälisiin tyttöjen oikeuksia vahvistaviin sopimuksiin. Tämä jättää tyttöjen oikeudet vahvemmin kansallisten ja uskonnollisten tulkintojen varaan.  

Myönteistä on, että Somalimaassa on poliittista tahtoa muutokseen. Vuonna 2024 hyväksyttiin kansallinen silpomisen vastainen politiikka, joka ei vielä kriminalisoi tyttöjen sukuelinten silpomista, mutta luo perustaa käytännön tulevalle kriminalisoinnille. Myös uskonnollisen yhteisön näkemykset ovat murroksessa: vuonna 2018 annettu fatwa eli uskonnollinen ohje on jo kieltänyt vakavimman silpomisen muodon. Tämänkaltaiset uskonnollisten johtajien ulostulot kyseenalaistavat käytännön perinteiset oikeutukset ja voivat helpottaa silpomisen kieltämistä juridisesti tulevaisuudessa.   

Toimeenpano takkuaa  

Tyttöjen oikeuksia edistävien lakien toimeenpanossa on yhä merkittäviä ongelmia. Kulttuurinen vastarinta, yhteiskunnalliset ja uskonnolliset normit sekä perinteisiin sitoutuneet yhteisöt hidastavat kehitystä Somalimaassa, Keniassa ja Etiopiassa. Myös resurssien puute ja heikko toimeenpano – kuten sanktioiden vähäisyys, palveluiden huono saavutettavuus ja viranomaistoimien tehottomuus – ovat merkittäviä esteitä kehitykselle.

Joissakin tapauksissa lakien seuraukset ovat kohdistuneet enemmän uhreihin kuin tekijöihin. Lisäksi lakeja kierretään esimerkiksi viemällä tyttöjä naapurimaihin, joissa valvonta on heikompaa.  

Tyttöjen oikeuksien edistämiseksi tarvitaankin vahvan lainsäädännön lisäksi lakien tehokasta toimeenpanoa, palveluiden parempaa saavutettavuutta ja yhteisöjen aktiivista osallistamista muutokseen.  

Teksti: Julia Kahelin

Lähteet ja lisälukemista:

American Bar Association. 2024 Kenyan anti-FGM law punishes victims more often than perpetrators, new report finds
Carter, B. 2021 Women’s and Girls’ Experiences of Security and Justice in Somaliland
Children’s rights research. 2023. The significance of Somaliland’s new Child Rights Protection Act. 24.1.2023.
Etiopian perustuslaki, 1994. Constitution of the Federal Democratic Republic of Ethiopia, Ethiopia, WIPO Lex
Jama G. 2024. Do our children have rights? Children’s rights in the unrecognised state of Somaliland – Maastricht University
Kenian avioliittolaki. 2014. https://new.kenyalaw.org/akn/ke/act/2014/4/eng@2022-12-31 
Kenian lastensuojelulaki (Children Act). 2022. https://new.kenyalaw.org/akn/ke/act/2022/29/eng%402022-12-31?  
Laakso, T. 2018. Somalimaa antoi fatwan: Naisten sukuelinten silpominen kielletty – Maailman Kuvalehti
Maichuhie, Kamau. 2023. Cross-border FGM thrives, thanks to poor law enforcement | Daily Nation
Mokeira, C. 2024. Poverty fuelling child marriage in Kenya – survey.
World Vision. 2024 Ending Child Marriage in Kenya: The Path Forward | Global Hunger Crisis | World Vision International