Yrittäjyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttamista – naiset muuttavat rakenteita Somalimaassa

Ympäri Somalimaata naiset perustavat omia naisryhmiä, jotka toimivat lainarinkeinä. Taloudellisen tuen lisäksi naiset tarjoavat toisilleen henkistä tukea ja ystävyyttä.

”Tuemme toisiamme, kun jonkun tytär menee naimisiin, kun joku sairastuu ja kun jonkun perheenjäsen kuolee. Istumme yhden pöydän ääreen, jaamme kaiken ja opimme paljon. Se yhdistää meitä”.

Näin ravintolayrittäjä Ayaan Elrahmaan Yusuf kuvailee naisryhmien toimintaa Somalimaassa. Hän kokee, että ryhmän jäsenten välillä vallitsee syvä yhteys. Haastattelimme ryhmien naisia heidän kokemuksistaan laina- ja säästöryhmissä.

Naisryhmät ovat muuttaneet usean perheen elämää monella tasolla. Ryhmien avulla naisilla on mahdollisuus perustaa omia pienyrityksiä, sillä jäsenet keräävät rahaa yhteiseen säästöön ja lainaavat sitä toisilleen. Somalimaassa työnteko ei ole itsestäänselvyys naisille, jotka ovat yleensä vastuussa kodin ja lasten hoitamisesta.

Ryhmät ovat monelle naiselle ratkaisevan tärkeitä. Aivan erityinen merkitys ryhmillä on maansisäisinä pakolaisina eläville naisille, joiden on usein yksin lähes mahdotonta kerryttää tarpeeksi säästöjä esimerkiksi yrityksen perustamista varten. Ryhmät tarjoavat naisille oppeja lukutaidosta yrityksen pyörittämiseen, sekä uuden sosiaalisen tukiverkon, johon tukeutua ja jolta pyytää neuvoa.

Kaikille järjestetään mahdollisuus omaan yritykseen

Ryhmät koostuvat kolmesta eri tasosta. Ensimmäinen taso on usein 15–20 naisen muodostama laina- ja säästöryhmä. Toinen taso, verkosto, muodostuu noin kymmenestä säästöryhmästä. Kaikki alueen verkostot puolestaan muodostavat viimeisen tason, eli kattoyhdistyksen, joka hallinnoi ja tukee alueen pienempiä ryhmiä.

Lainaryhmät toimivat niin, että jäsenet maksavat yhteiseen kassaan joka kuukausi tietyn summan. Näistä rahoista myönnetään pienlainoja sekä avustuksia esimerkiksi sairastapauksissa.

Kun rahaa on kerrytetty tilille suurempi summa, ryhmä valitsee joukostaan yhden jäsenen, jolle rahat lainataan. Hän voi käyttää ne esimerkiksi yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen tai itseensä ja perheeseensä.

Nainen, jolle laina on myönnetty, menee usein esimerkiksi markkinoille ostamaan tavaroita tai elintarvikkeita, joita hän sitten myy eteenpäin ryhmän jäsenille tai naapureilleen.

”Näin pienyritykset saavat alkunsa. Sama toistuu, jokainen nainen vuorollaan, kunnes kaikilla kahdellakymmenellä on omat yrityksensä”, yhden naisryhmän puheenjohtaja Hinda Gaunuug Jamac kertoo. Hän itse omistaa kioskin Hargeisassa. Yleisimpiä naisten omistamia yrityksiä ovatkin juuri erilaiset kaupat, kioskit ja ravintolat.

Verkosto pitää huolta yhteisön tarpeista

Naisryhmien toinen taso on keskittynyt lainojen sijaan muihin sosiaalipalveluihin. He pitävät huolen niin hygieniasta, sanitaatiosta, turvallisuudesta kuin lapsien koulupuvuista.

Ryhmällä on alaosastoja, jotka vaikuttavat paikallisiin asioihin. Jokaisella alaosastolla on oma aihepiirinsä. Yhdellä esimerkiksi lasten oikeudet, toisella naisten oikeudet ja kolmannella koulutus. Heillä on suora yhteys hallintoon, jonne he voivat raportoida esimerkiksi maansisäisten pakolaisten leirin puutteista ja tarpeista.

Ryhmät myös pyrkivät auttamaan radikalisoitumassa olevia nuoria, ja puuttuvat peliin esimerkiksi silloin, kun aseistetut ryhmät houkuttelevat nuoria miehiä jäsenikseen. He selvittävät, mitkä asiat ovat näille miehille tärkeitä ja jos merkityksellisenä näyttäytyy esimerkiksi koulu, ryhmä voi pyytää koulun rehtoria päästämään nuoren ilmaiseksi kouluun.

Tiedon levittäminen vähentää sukupuolittunutta väkivaltaa

Verkosto pyrkii myös lisäämään tietoisuutta sukupuolittuneesta väkivallasta ja silpomisesta. Ryhmät pitävät kahdesti kuukaudessa koulutuksia, joissa kerrotaan muun muassa silpomisen haittavaikutuksista. Koulutuksissa jaetaan tietoa, mutta myös keskustellaan, väitellään ja käydään pohdintaa mielipide-eroista. 

”Kutsumme keskusteluihin miehiä eri elämäntilanteista. Teini-ikäisiä, keski-ikäisiä ja vanhuksia. Keskustelemme heidän kanssaan siitä, miten sukupuolittunut väkivalta vaikuttaa naisten lisäksi myös heihin”, kertoo naisryhmän puheenjohtaja Raaho Dirie.

Naiset kertovat miesten olleen aluksi lainaryhmiä vastaan. Sittemmin, kun naisten yritykset ovat alkaneet tuottaa rahaa, mielipiteet ovat muuttuneet. Ryhmät auttavat perheitä taloudellisen tuen lisäksi monella muulla tavalla. Enää miehet eivät vastusta ryhmiä, vaan osallistuvat koulutuksiin ja toimintaan itsekin.

Naiset kokevat sukupuolittuneen väkivallan vähentyneen koulutuksien myötä. Myös asenteet tyttöjen silpomista kohtaan ovat muuttuneet. Kun silpomisen vaaroista tiedetään enemmän, yhä useammat jättävät lapsensa silpomatta. Muutosta yhteisöjen sisällä on havaittavissa pikkuhiljaa.

Tärkeintä on tietää, missä apua tarvitaan

Naiset kokevat verkostoitumisen olevan suurin hyöty, mitä ryhmät ovat heille tuoneet. ”Tunnemme toisemme. Tiedämme tarkkaan, millä perheellä ei ole varaa kolmeen ateriaan päivässä. Tiedämme, minkä perheen lapset eivät pääse kouluun. Tiedämme, kenellä ei ole mahdollisuutta päästä terveyspalveluiden pariin. Nyt voimme auttaa paremmin”, toteaa yhden naisryhmän puheenjohtaja Khadra Abiib.

Naisryhmillä on laaja käsitys siitä, ketkä tarvitsevat apua, mitä apua tarvitaan, ja millaisia epäkohtia ja tarpeita alueella on. Heillä on myös hyvä ymmärrys saatavilla olevista palveluista. Tämän ansiosta he voivat helpommin yhdistää avuntarvitsijat tarvittaviin palveluihin ja vaikuttaa päättäjiin oikeanlaisen avun saamiseksi.

”Ennen emme tunteneet toisiamme. Nyt meillä on tuhansia jäseniä ja kaikki tuntevat toisensa. Meidän välillämme on suuri yhteys.”