Lukuaika 5 min
Teksti: Utu Förbom Kuvat: ADO
ADO-järjestöä on rakennettu yhtä aikaa Somalimaan valtion kanssa. Tuloksena on kestävä maatalous ja pitkä rauhan aika.
Toukokuussa 1991 Somalimaa oli raunioina. Vuonna 1969 vallan kaapanneen Siad Barren diktatuuri oli päättynyt veriseen sisällissotaan, ja 500 000 somalimaalaista oli joutunut pakenemaan kotoaan. Valtiollisia rakenteita ei käytännössä ollut olemassa.
18. toukokuuta Somalimaa julistautui itsenäiseksi, ja pari vuotta myöhemmin syntyi Agricultural Development Organization eli ADO. Toiminta sai kimmokkeensa akuuteista kriiseistä.
”Ihmiset olivat todistaneet hirvittäviä asioita, kriisejä ja paikallisia konflikteja. Niinpä ryhmä nuoria opiskelijoita halusi ryhtyä antamaan ihmisille hätäapua”, sanoo ADO:n toiminnanjohtaja Khalid Sahid.
Toiminta perustui aluksi vapaaehtoisuuteen ja perustajajäsenten omaan rahoitukseen. ADO keskittyi jakamaan ruokaa, vettä ja lääkkeitä naisille, vanhuksille ja vammaisille.
Raunioituneessa maassa oli vaikeaa liikkua paikkakunnalta toiselle, ja ongelmia kärjisti vahva klaanijärjestelmä. Klaaneja johtivat maan vanhimmat.
“Turvallisuuden ja luottamuksen rakentaminen oli vaikeaa, samoin kuin demokratian juurruttaminen. Suurin osa ihmisistä ei ollut koskaan kuullutkaan kansalaisoikeuksista”, kuvailee Sahid silloista tilannetta.
Pakolaisuudesta palaavien ihmisten kesken syntyi myös paljon konflikteja maankäytöstä. Siksi ADO:n oli ryhdyttävä kehittämään myös sovittelumekanismeja. “Opetimme ihmisille demokratiaa ja äänestämisen merkitystä”. 10 vuotta itsenäisyysjulistuksen jälkeen 97.9 prosenttia somalimaalaisista äänesti lopulta uuden perustuslain puolesta.
ADO:lla ei aluksi ollut hallintorakenteita, mutta jo vuonna 1997 se aloitti yhteistyön kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja YK:n kanssa. Keskeisiä varhaisia kumppaneita olivat muun muassa FAO, UNHCR, UNDP ja German Agro Action. Myös Solidaarisuus on tukenut ADO:a jo 15 vuoden ajan.
Yhteistyötä seurasi vahva kasvun aika. Vuonna 2003 ADO:n vuosibudjetti oli noin 350 000 dollaria ja vuoteen 2013 mennessä 800 000 dollaria. Vuosina 2022–2023 kokonaisuus oli kasvanut jo 3,5 miljoonaan dollariin, mutta sen jälkeen Yhdysvallat on käytännössä lopettanut kehitysyhteistyön, ja budjetti on laskenut 450 000 dollariin. ADO työllistää 55 ihmistä, joista 25 on naisia ja 30 miehiä.
Sota oli tuhonnut Somalimaan tärkeimmät elinkeinot, maatalouden ja karjanhoidon. Siksi ADO:ssa päätettiin keskittyä ihmisten toimeentulon kestävään turvaamiseen. Se edellytti kestävien maatalouskäytäntöjen luomista.
”Perustimme viljelijäyhdistyksiä ja osuuskuntia, ja naisille luotiin liiketoimintaa hunajan ja maidon tuotannossa”.
Kun maatalous elpyi, talous koheni ja yhteiskunta vahvistui. Myös ihmisten lukutaito nousi kymmenestä lähes 70 prosenttiin. Vuoteen 2003 mennessä maahan oli rakennettu monipuoluejärjestelmä. Nyt käytössä on hybridihallinto, jossa klaanien vanhimmilla on yhä suuri rooli paikallisten konfliktien sovittelussa. Vanhimmat kuitenkin kuuntelivat ADO:n perustaneita nuoria, koska halusivat välttää uudet konfliktit.
Nuorilla oli koulutusta ja asiantuntemusta, ja vanhimmat pitävät heitä maan voimavarana ja demokratian siemeninä”.
Siemenistä on Somalimaan rakentamisessa ollut kyse myös aivan konkreettisesti. Sodan jälkeen siemeniä kyllä oli, mutta niitä ei tunnistettu tai suojeltu järjestelmällisesti, ja parhaat paikalliset lajikkeet olivat hajallaan. Ulkomailta tuotiin maahan geenimuunneltuja siemeniä. ADO:ssa taas haluttiin tukea luonnon paikallista monimuotoisuutta.
”Solidaarisuus tuki meitä ensimmäisen siemenpankkimme rakentamisessa. Koulutimme ihmisiä tunnistamaan parhaat lajikkeet, puhdistamaan ne ja varastoimaan ne yhteisölliseen siemenpankkiin”, Khalid Sahid kertoo.
Pankista viljelijä saattoi lainata esimerkiksi viisi kiloa siemeniä ja palauttaa sadon saatuaan takaisin vaikkapa seitsemän kiloa. Malli osoittautui kestäväksi, ja ADO:lla on nyt kokeilukeskus, jossa testataan sekä paikallisia että kansainvälisiä lajikkeita. Lajikkeet sertifioidaan ja jaetaan viljelijöille.
Siemenkysymys kytkeytyy ilmastonmuutokseen, joka on kurittanut Afrikan sarvea karulla tavalla. On ollut tärkeää valita lajikkeita, jotka kestävät kuivuutta, tuottavat suuren sadon ja kypsyvät nopeasti.
Somalimaassa kyllä sataa, kolmen kuukauden sadekauden aikana jopa satoja millimetrejä. Kompastuskivi on veden talteenotto. Solidaarisuuden tuella ADO on kuitenkin rakentanut suuria, jopa yli 20 000 kuutiometrin patoja, joiden avulla ihmiset voivat kylvää kolmesti vuodessa, vaikka yksi sadekausi jäisikin välistä tai olisi heikko.
Sahid nostaakin maatalouden toimintakyvyn vahvistamisen yhdeksi ADO:n suurimmista saavutuksista, kuten myös maataloustyöpaikkojen luomisen ja ilmastonmuutokseen vastaamisen.
“Olemme myös voimaannuttaneet naisia taloudellisesti ja osallistaneet heitä yhteiskuntaan Samalla olemme edistäneet Somalimaassa rauhaa ja hyvää hallintoa sekä osallistuneet konfliktien ratkaisemiseen paikallisissa yhteisöissä”, kertoo Sahid.
10.06.2026
10.02.2026
26.01.2026 Lotta Haavisto
