Muungano – tasa-arvo-foorumin menestystarina

Asiantuntijamme Rosebellah Nyanchoka on työssään todistanut sitä, miten yhteisö voi yhdessä nousta väkivaltaa vastaan. Nyanchoka on ollut mukana Solidaarisuuden perustaman Muungano-tasa-arvofoorumin kasvattamisessa menestystarinaksi. Nyt hän kertoo siitä, kuinka foorumi on muutamassa vuodessa muovautunut satojen ihmisten yhteiseksi, kylästä toiseen kiertäväksi festivaaliksi.

Foorumin idea on vallankumouksellinen; sen sijaan, että ihmiset yritettäisiin saada osallistumaan koulutuksiin, tieto viedään suoraan heidän kotipihoillensa. Foorumi kiertää ympäri Kisiin syrjäisiä kyliä, mikä madaltaa kynnystä osallistua.

”Kun aloitimme, mukana oli vain kourallinen ihmisiä”, Nyanchoka kertoo. ”Nyt kerran viikossa järjestettävät tapahtumat keräävät jopa satoja osallistujia.”

Kasvu on siis ollut huimaa, suorastaan räjähdysmäistä. Enimmillään osallistujia on ollut jopa 500. ”Silloin en tiennyt, mitä tehdä ihmisjoukolle”, Nyanchoka nauraa. Lyhyessä ajassa sana foorumista on kiirinyt ympäri maata. Foorumin järjestäjät saavat viikoittain ehdotuksia siitä, missä foorumi voitaisiin seuraavaksi järjestää ja millaisista aiheista siellä voitaisiin puhua.

Yllättävillä keinoilla väkivaltaa vastaan

Ainutlaatuista ei ole ainoastaan se, missä foorumi järjestetään, vaan myös, miten se järjestetään.

”Sen sijaan että tapahtumat koostuisivat yksinomaan luennoista, haluamme korostaa vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä. Oli kyseessä sitten nainen tai mies, köyhä tai rikas, nuori tai vanha, jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä.”

Siitä foorumin nimikin tulee: muungano tarkoittaa kiswahilin kielellä yhteen tulemista ja yhdessä olemista.

Estradi on avoin myös silpomisen puolestapuhujille ja niille, jotka eivät näe naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ongelmana. Se tuntuu äkkiseltään nurinkuriselta tavalta parantaa tasa-arvoa. Ihmetellessäni asiaa Nyanchoka kuitenkin avaa toimintatapaa lisää: kummallakin osapuolella on mahdollisuus tuoda omat perustelunsa keskusteluun. Yleisö voi siten muodostaa mielipiteensä itsenäisesti ja päättää, kumman argumentit ovat uskottavammat.

”Vasta-argumenttien salliminen mahdollistaa sen, että pääsemme ongelman juurisyille. Mistä epätasa-arvoiset uskomukset kumpuavat? Siten voimme vakuuttaa yleisön perinpohjaisesti”, Nyanchoka kuvailee.

”Luotamme siihen, että meidän argumenttimme ovat vahvemmat kuin vastapuolen.”

Luentojen sijaan tunnelma on keskusteleva. Ihmiset huikkaavat yleisön joukosta kommenttejaan. Keskustelun välissä soi musiikki. Lisäksi foorumilla käsitellään arkojakin aiheita huumorin ja teatterin keinoin.

Kaikki lähtee yhteiskunnan rakenteista

Viranomaisten kouluttaminen on tärkeä osa foorumin tekemää työtä, sillä esimerkiksi poliisilla ja kirkolla on valtava merkitys siinä, kuinka sukupuolittuneeseen väkivaltaan liittyviä tapauksia käsitellään.

”Monet ihmisistä menevät edelleen raportoimaan väkivaltatapauksista oman kirkkonsa pastorille. Siinä kohdassa on tärkeää, että pastori osaa neuvoa ihmisiä ottamaan yhteyttä poliisiin ja kertomaan tapauksesta.”

Toisaalta viranomaisten osallistuminen foorumille on tärkeää myös heidän tietojensa kartuttamiseksi. Huonosti sujunut kohtaaminen voi nostaa kynnystä raportoida väkivallasta.

”Monet viranomaiset ovat muiden tapaan kasvaneet ajatusmalliin, jossa naisten sanomisia ei tarvitse ottaa vakavasti. Esimerkiksi raiskaustapauksessa uhrille saatetaan jopa nauraa päin naamaa ja todeta, että kyseessä ei ole oikea rikos”, Nyanchoka huokaisee ja jatkaa hiljaisella äänellä:

”Jos jokainen naisen kohtaama ammattilainen suhtautuu hänen kokemuksiinsa vähättelevästi, väkivallasta tulee pian osa hänen arkeaan.”

Vastaamatta jääneen avunpyynnön seurauksena nainen saattaa sanoa myös muille vastaavaa kokeneille, ettei avun hakeminen kannata. Siksi foorumilla mukana keskustelemassa on myös pastoreita, poliiseja, sairaanhoitajia ja oikeuslaitoksen edustajia. Viranomaisten osallistuminen on heille mahdollisuus kuulla ihmisten kokemuksista ja toiveista, mutta myös merkki siitä, että he ottavat sukupuolittuneen väkivallan tosissaan.

”Mapema ndio best”

Kun paikallisen yhteisön jäsenet ja viranomaiset kokoontuvat samalle areenalle keskustelemaan aiemmin vaietuista aiheista, on avun pyytäminen ja saaminen helpompaa. Jaetun ymmärryksen myötä väkivaltaan voidaan puuttua paitsi tilanteen vaatimalla vakavuudella, myös entistä varhaisemmassa vaiheessa. Parasta väkivallan vastaista työtä onkin Nyanchokan mukaan ennaltaehkäisevä työ.

”Mapema ndio best”, Rosebellah summaa. Kiswahilia ja englantia yhdistelevä sanonta kääntyy jotakuinkin muotoon ”mitä aikaisemmin, sitä parempi.” Lausahdus tiivistää loistavasti sen, mistä Muunganon tasa-arvofoorumissa on lopulta kyse: ruohonjuuritasolta lähtevä asenteiden muutos on paras tapa lopettaa väkivalta, pysyvästi.