Asiantuntijamme Suvi Lensu 

Solidaarisuuden asiantuntijakaartin tuorein vahvistus on Suvi Lensu, koulutukseltaan antropologian ja Afrikan tutkimuksen tohtori.

Lensu on tutkinut naisten ja sukupuolivähemmistöjen harmaata taloutta ja heidän liikkumistaan Itä-Kongon ja Ruandan alueella. Koulutuksensa ja kansainvälisen kokemuksensa myötä hänellä on laaja ymmärrys kehityspoliittisista kysymyksistä ja sukupuolittuneen väkivallan torjumisesta. 

Kotona Lensu puhuu saksalaisen miehensä ja nelivuotiaan poikansa kanssa kolmen kielen ”sekamelskaa”. Alun perin lappeenrantalainen Lensu on asunut yhdeksässä eri maassa, kolmella eri mantereella. Puheessa kuuluu kuitenkin karjalainen tausta. 

”Mie en usko kohtaloon, mutta joku ihmeellinen sattuma se oli, että olin juuri saanut väitöskirjani valmiiksi, ja sitten avautui tämä sukupuolittuneen väkivallan asiantuntijan paikka keskittyen nimenomaan Itä-Afrikkaan. Se oli niin täysosuma!” 

Kehitysyhteistyön ja ylirajaisten ilmiöiden tuntija 

Lensu on opiskellut muun muassa SOAS:ssa (London School of Oriental and African Studies) antropologiaa, Afrikan tutkimusta ja kehitystutkimusta. Hän on omaksunut sieltä kriittisen asenteen perinteiseen kehitysyhteistyöhön. Lensu on erityisen kiinnostunut siitä, miten voimme kehittää yhteiskuntia ja yhteisöjä tasapuolisemmiksi kaikille.  

“Dekolonisaatio- sekä tasa-arvo- ja sukupuolikysymykset ovat todella merkittävässä asemassa.” Lensun mukaan on tärkeä ymmärtää, että koko Eurooppa, Suomi mukaan lukien, on hyötynyt siirtomaahistoriasta.  

Myös ylirajaiset ilmiöt kiinnostavat häntä. ”Esimerkiksi ilmastonmuutos ei katso paikkaa minkään rajan mukaan, vaan se tulee koskettamaan meitä kaikkia”, toteaa Lensu. Hänen mielestään on tärkeää toimia liittolaisena, mutta myös muistaa, että on itse oppijan asemassa.   

Silpomisen kauaskantoiset haitat 

Lensu pohtii, miten silpominen voitaisiin nähdä yhteiskunnallisena asiana, eikä pelkästään perheiden tai naisten kysymyksenä. ”On ymmärrettävä, että silpomiseen liittyy paljon muita ilmiöitä, kuten se, että joutuuko nuorena naimisiin, pääseekö töihin, minkälaisia kipuja on tai pystyykö liikkumaan. Silpominen on peruuttamaton ja koko elämän läpileikkaava kokemus, joka määrittää hirveästi ihmisen mahdollisuuksia omassa elämässä ja yhteisössä.” 

Yleisesti ottaen Lensun mielestä Itä-Afrikassa naisen aseman parantamiseen suhtaudutaan koko ajan myönteisemmin. ”Ymmärretään, että se on koko perheelle ja kaikille hyväksi, jos ja kun tytöt saavat koulutusta ja naiset pystyvät työllistymään.”  

Silpomiseen kuitenkin liittyy paljon tabuja ja stigmaa. “Silpomista ei mielletä suureksi sukupuoli- ja tasa-arvokysymykseksi vaan ajatellaan että se on naisten oma asia,” Lensu selittää.  

Globaalia sisaruutta 

Lensu kertoo mieleenpainuvasta hetkestä Etiopiassa: eräs yhteistyökumppaninamme toiminut nainen halusi antaa hänelle kiitokseksi hennatatuoinnin.  

”Miusta se oli jotenkin ihana hetki. Kaikkien uskonnollisten ja kulttuuristen eroavaisuuksien läpi löytyi sellainen naisten välinen globaali sisaruus.”