”Jos raiskaustapaus tulee ilmi, naisen elämä alkaa käytännössä nollista. Hänen pitää muuttaa muualle. Ja ihminen, joka hänet raiskasi ei saa tuomiota. Se on valtavan epäreilua.”
“Tässä kylässä yhä noin 70–80 % naisista turvautuu pelkästään miesten tuloihin, joka pakottaa naiset elämään miesten vallan alla”, somalimaalainen Hodan kertoo.
Naisten heikko taloudellinen asema on yksi syy naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyteen. Naiset joutuvat kohtaamaan paljon väkivaltaa Somalimaassa, erityisesti maaseudun kylissä.
Hodan kertoo, että heidän kylän nuori nainen oli viime kuussa joutunut raiskauksen uhriksi.
Raiskauksen uhri joutuu usein kantamaan häpeän taakkaa ja kokemaan yhteisön suunnalta tapahtuvaa hyljeksintää ja syrjintää.
Pahimmassa tapauksessa raiskaaja ei joudu minkäänlaiseen vastuuseen.
“Jos raiskaustapaus tulee ilmi, naisen elämä alkaa käytännössä nollista. Hän ei voi oikein elää täällä, vaan hänen pitää muuttaa toiseen paikkaan. Ja ihminen, joka hänet raiskasi ei saa tuomiota. Se on valtavan epäreilua.”
Perheen sisällä tapahtuva väkivalta on Hodanin kylässä surullisen yleistä, kuten myös väkivallan muodoista brutaalein tyttöjen sukuelinten silpominen.
“Joka minuutti isoäidit ympärileikkauttavat tyttärentyttäriään”, Hodan kertoo.
”Kaikki tämä tapahtuu, koska naiset ovat edelleen haavoittuvammassa asemassa verrattuna miehiin. Heillä ei ole tarpeeksi omia tuloja selvitäkseen ja tehdäkseen omia päätöksiä.”
Hodanin mukaan syyt väkivallalle eivät johdu ainoastaan naisten heikommasta taloudellisesta asemasta, vaan myös kulttuurista itsestään. Monet ihmiset ajattelevat yhä tänä päivänä, että naisten ympärileikkaus on kunnia-asia naiselle ja tämän suvulle.
“Kaikki tämä tapahtuu, koska naiset ovat edelleen haavoittuvammassa asemassa verrattuna miehiin. Heillä ei ole tarpeeksi omia tuloja selvitäkseen ja tehdäkseen omia päätöksiä.”
Hodan sanoo, että heidän pitää rakentaa koko kylän läpäisevä valistuskampanja tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista vastaan.
Erityisesti päivisin kylän ulkopuolelta tulevien paimentolaisten tulisi saada tietoa silpomisen hengenvaarallisista seurauksista.
Hodan toteaa, ettei mikään yksittäinen projekti pysty lopettamaan kyläyhteisössä tapahtuvaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Opetus ja tiedon levittäminen ovat avainasemassa tilanteen muuttumiseen naisille suotuisampaan suuntaan.
Hodan painottaa, että erityisesti miehiä ja johtajia tulee valistaa siitä, miten tuhoisat seuraukset väkivallalla on naisen koko elämän kannalta.
”Erityisesti miehiä ja johtajia tulee valistaa siitä, miten tuhoisat seuraukset väkivallalla on naisen koko elämän kannalta.”
Naisten itsenäisyyden ja päätösvallan lisäämisen kannalta itse tienatulla rahalla on välinearvon lisäksi erityisen tärkeä itseisarvo.
Päätäntävalta omasta rahasta parantaa naisen asemaa perheessä ja yhteisössä.
“Sisal-korien myynnistä me naiset saamme omaa rahaa, jonka käytöstä olemme itse vastuussa.”
“Kuljetamme tekemämme korit pääkaupunkiin Hargeisaan, jossa myymme niitä. Raha, jota tienaamme myynnistä auttaa perheidemme päivittäistä elämää. Maksamme näillä tuloilla lastemme koulumaksuja ja terveydenhuollon kuluja”, hän sanoo.
“Me valmistamme todella kauniita koreja”, Hodan sanoo ripaus ammattiylpeyttä äänessään.
Kahdeksan lapsen äidillä, Hodan Yusuf Ibrahimilla (vas.), on kädet täynnä töitä. Hän valmistaa ja myy sisal-kasvista valmistettuja koreja, joiden valmistamisen naiset ovat oppineet Solidaarisuuden tukemassa projektissa.
Litterointi ja teksti: Kirsikka Manninen Haastattelu: Siru Aura Kuvat: Siru Aura, Jenni Gästgivar
kirsikka.manninen@solidaarisuus.fi
07.03.2024
29.02.2024
08.01.2024 Lotta Kallio
