Silpomisen vastainen työ uhkaa jäädä koronakriisin jalkoihin

”Covid tappaa, ei sukuelinten silpominen”, vastaavat paikalliset viranomaiset Alicelle. Tämä huolestuttaa kenialaisopettajaa, joka suojelee tyttöjä silpomisperinteeltä.

Alice Mogera Kanerelle oli alusta saakka selvää, että hän ei vie tytärtään silvottavaksi, vaikka hänen yhteisössään Kisiissä lähes jokainen pikkutyttö läpikäy sukuelinten silpomisen.

Hän joutui maksamaan päätöksestään kovan hinnan. Aviomies ja aviomiehen perhe halusivat Alicen tyttären käyvän läpi siirtymäriitin tytöstä naiseksi ja painostivat ympärileikkaukseen. Alicelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa tyttärensä ja kolmen poikansa kanssa omilleen ja erota miehestään.

Turvasatama silpomisvaarassa oleville tytöille

Alice opettaa paikallisessa koulussa Kenian Kisiissä. Opettajana ja vapaaehtoisena Alice levittää tietoa tyttöjen sukuelinten silpomisen vaaroista ja tyttöjen oikeuksista.

”Minulla on muodostunut läheinen suhde oppilaisiini. He juoksevat luokseni, jos heidän vanhempansa yrittävät viedä heitä silvottaviksi.”

Uhkaavissa tilanteissa Alice tarttuu puhelimeen, soittaa tytön vanhemmille ja keskustelee heidän kanssaan silpomisperinteestä.

Alicella on läheiset välit oppilaidensa kanssa ja hän auttaa tyttöjä välttämään sukuelinten silpomisen. kuva: Open Hand Studios

Tyttöjä silvotaan salaa, kun koulut ovat kiinni

Koulujen lomakaudet ovat perinteisesti aikoja, jolloin vanhemmat – erityisesti äidit ja isoäidit – järjestävät tytöilleen julman siirtymäriitin. Silpomisrituaali suunnitellaan huolella ennakkoon. Aika silpomista varten varataan tyypillisesti joko salassa työskentelevälle terveydenhoitajalle tai klinikalle.

Syy sille, että lomakaudet ovat silpomisen huippuaikaa on yksinkertainen: tytöt ehtivät toipua ennen koulun alkua ja silpominen pysyy salassa. Silpominen on kielletty Kenian laissa vuonna 2011 ja sen vuoksi se täytyy tehdä viranomaisilta piilossa. Laista huolimatta silpomisen läpikäyneiden tyttöjen siirtymäriittiä naiseksi juhlistetaan edelleen yhteisöissä.

Korona uhkaa silpomisen vastaista työtä

Nyt koulut ovat olleet kiinni Keniassa pitkään. Alice on huolissaan, mitä tämä merkitsee yhteisön tytöille. Työ tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi on vaarassa jäädä koronapandemian jalkoihin.

”Tämän koronakriisin aikana päättäjillä ei riitä aikaa kantaa vastuuta yhteisössäni tapahtuvista ongelmista. Kun lähestyn heitä kertoakseni silpomistoimenpiteestä, he eivät ole valmiita edes puuttumaan koko asiaan. ’Covid tappaa, mutta sukuelinten silpominen ei’, he sanovat.”

Silpominen vakava ihmisoikeusloukkaus ja jopa hengenvaarallista tytölle

Tyttöjen sukuelinten silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus, jolla on kauaskantoiset seuraukset tytön elämään – niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisestikin. Toimenpide voi pahimmillaan johtaa tytön menehtymiseen.

Koronapandemian myötä silpomiset yleistyvät, sillä koulut ovat pitkiä aikoja kiinni ja olosuhteet ovat suotuisat suorittaa silpominen katseilta piilossa. Lisäksi perheiden talousahdinko ajaa vanhempia naittamaan lapsensa nuorempina. Silpomisen katsotaan monesti olevan edellytys naimisiin pääsemiseksi.

Ilman pandemiaakin joka vuosi 3 miljoonan tytön sukuelimet silvotaan. Koronapandemian ja siitä seuranneiden rajoitusten myötä luvun uskotaan nousevan entisestään.

YK:n väestörahasto UNFPA on arvioinut, että koronakriisin seurauksena silpomisen joutuu läpikäymään seuraavan vuosikymmenen aikana 2 miljoonaa tyttöä, jotka ilman pandemiaa olisivat voineet välttyä leikkaukselta.

Miltä tilanne vaikuttaa Alicen silmin, joka suojelee tyttöjä silpomiselta joka päivä?

”Kohtaamme isoja haasteita, mutta emme ikinä luovu toivosta”, Alice sanoo päättäväisesti.