Lukuaika 3 min
Kaikilla tytöillä on oikeus elää rauhassa ilman pelkoa joutumisesta sukuelinten silpomistoimenpiteeseen. Vaatii rohkeutta sanoa ei silpomiselle ja katkaista väkivallan ketju. Aina se ei ole mahdollistakaan.
Solidaarisuuden työalueella Kenian Kisiissä sukuelinten silpomisen kuusivuotiaana läpikäynyt Jane Nunda päätti aikuisena asettua julkisesti silpomista vastaan ja varmistaa, ettei hänen omia tyttäriään silvottaisi. Hän kertoo meille arjestaan ja valinnoistaan.
Janen kuusihenkinen perhe viljelee maata. Vaikka he elävät aika lailla kädestä suuhun, on lasten koulutus heille tärkeää.
”Solidaarisuuden kumppanijärjestön CECOME:n työntekijät tulivat kylääni ja se innosti minua. He kertoivat silpomisen vaaroista ja haitoista,” kertoo Jane.
”En halunnut tyttärilleni samanlaista kipua, jonka olin joutunut itse kokemaan silpomisessa.”
Aiemmin hän ei uskonut voivansa vastustaa perinteistä kulttuurista tapaa, mutta tieto ja ymmärrys toimenpiteen haitoista auttaa toimimaan perinteen lopettamiseksi.
Jane ehdotti miehelleen, että he veisivät tyttärensä Solidaarisuuden järjestämälle turvaleirille. Aluksi puoliso oli epäröivä, mutta kuultuaan silpomisen vaaroista miehille suunnatussa tilaisuudessa, hän vakuuttui siitä, ettei halua tyttäriensä käyvän läpi silpomista. Nyt molemmat heidän tyttärensä ovat osallistuneet turvaleireille silpomistoimenpiteen sijaan.
Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyy paljon vääriä uskomuksia. Edelleen moni ajattelee, että silpomaton tyttö ei voi menestyä koulussa tai että hän on vaarassa saada avioliiton ulkopuolisia lapsia. Moni on kuitenkin alkanut kyseenalaistaa vanhaa tapaa.
”Mielestäni koulujen opettajille pitäisi antaa vielä enemmän tietoa ja kannustaa heitä puhumaan silpomista vastaan”, Jane pohtii.
Jokin aika sitten Janen tuttavaperheen tytär tuli hänen luokseen ja kertoi, että hänet viedään pian silpomistoimenpiteeseen. Tyttö yritti vastustaa vanhempiensa päätöstä, mutta turhaan.
”Lähdin välittömästi kertomaan tytön vanhemmille silpomisen vaaroista ja sain lopulta tuttavani vakuuttuneeksi siitä, ettei heidän kannata silpoa tytärtään”, Jane muistelee.
Nyt tämäkin tyttö on osallistunut turvaleirille ja välttynyt näin silpomiselta.
Jane arvioi, että hänen tuttavapiirissään vain noin yksi kymmenestä perheestä kannattaa edelleen silpomista.
”Uskon vakaasti, että viimeistään 10–15 vuoden päästä meidän alueellamme ei silvota enää yhtään tyttöä.”
Kuva: Päivi Arvonen
Viestinnän ja varainhankinnan koordinaattori
tuulia.perttula@solidaarisuus.fi
05.12.2024 Lotta Haavisto
20.11.2024 Tuulia Perttula
10.10.2024 Tuulia Perttula